Esityksessä oli lämpöä, surua ja inhimillisyyttä. Se muistutti ihmisen hauraudesta ja siitä, miten merkittävää elämä, joka tapahtuu juuri tässä ja nyt on, sillä se jättää jäljen, jota ei saa koskaan pois. Esitys oli kaunis kuvaus monia arpia (myös henkisiä) saaneista kehoista, toisen ollessa vain enemmän esillä kuin toisten. Esitys muistutti myös kaiken katoavaisuudesta, mutta myös siitä, että kaikki katoaa lopulta yhdessä, eikä ketään jätetä jälkeen, paitsi jäljet, jotka meistä jää. Valtavat k...
