Suomen Laulun kevätkonsertti käsittelee henkistymisen ja sielullisen heräämisen teemoja. Konsertin rungon ja suurimman teoksen muodostaa Erkki Melartinin sarja Sju mystiska botpsalmer (Seitsemän mystistä katumuspsalmia) 1920-luvun alusta, runoilija Nino Runebergin teksteihin ja muistolle sävelletty kokonaisuus. Niin Melartinilla kuin Runebergillakin oli yhteyksiä 1900-luvun alkupuolella jalansijaa saaneeseen teosofiseen liikkeeseen, ja laulut on otsikoitu vapaamuurareiden seitsemän henkisen hyveen mukaan. Armas Launiksen sävellykset rytmittävät ja kommentoivat Runebergin tekstejä Raamatun psalmien kautta. Launiksen teokset sijoittuvat 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, ja niiden sävelkieli on voimakkaan omaleimaista ja ekspressionistista ajankohtaan ja säveltäjän nuoreen ikään nähden.
Henkistymisen teemojen äärellä ollaan myös konsertin alun ja lopun teoksissa. Konsertin alussa kuultavan Arvo Pärtin Salve Regina kutsuu kuulijansa laskeutumaan meditatiiviseen olotilaan ikivanhan Maria-aiheisen tekstin pariin. Konsertin päättävän laulun Ich bin der Welt abhanden gekommen on Gustav Mahler säveltänyt Friedrich Rückertin tekstiin. Runoilija irtautuu taiteessaan maailmasta, kohoaa siitä säkeittensä siivillä ja löytää taivaansa laulun ja rakkauden ääreltä.
Konsertin johtaa Suomen Laulun taiteellinen johtaja Esko Kallio, urkurina toimii Joonas Minkkinen
